VAIMO, ÄITI, YRITTÄJÄ
Olen Nette, 32 vuotias vaimo, äiti ja yrittäjä. Asutaan perheen kanssa Porvoon Jakarissa. Fun fact, kun me tänne aikoinaan talo rakennettiin ja sitä varten rakennuslupaa haettiin niin rakennusvalvonnasta todettiin että "vai sinne meinasitte rakentaa, paikkaan jonne sudetkaan ei löydä". Eli toisin sanoen asutaan hyvin syrjässä ja omassa rauhassa . Arvostan luontoa ja rauhaa. Luonnossa liikkuminen antaa hyvää vastapainoa kaiken muun kiireen keskellä. Äidinkieleni on ruotsi ja lapseni käy ruotsinkielistä koulua. Du får så gärna kommentera på sidan på det språk du önskar. Jag svarar på samma språk och vid behov översätter jag också.
Nimi: Jeanette Broman, mutta tuttavallisimmin Nette
Ikä: 32
Asun: Jakarissa
Äidinkieli: Ruotsi
LIIKUNTA ON AINA OLLUT OSA MINUA
Liikunta on aina ollut osa elämääni. Olen etuoikeutettu kun nuorena olen saanut kokeilla lähes kaikkea mitä olen halunnut kokeilla. Kaikille tämä ei ole itsestäänselvyys. Kaikilla ei ole varaa antaa lastensa kokeilla vähän kaikkea, ei minun vanhemmillakaan olisi ollut varaa ihan kaikkeen. Kaikin puolin hyvinvoivassa Porvoossa kaikilla pitäisi olla mahdollisuus löytää itselleen parhaiten sopiva liikuntamuoto. Mitä vanhemmaksi tulee sitä vaikeammaksi liikuntamuodon löytäminen on. Kannustan lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemista.
Urheilulaji: Jalkapallo
Vapaa-ajalla: Sienimetsässä tai muuten vaan luonnossa liikkuminen
Työajalla: Kuntosaliyrittäjä jossa parasta työssäni on ohjata ryhmäliikuntatunteja
Nuoruuden haave: Päästä pelaamaan naisten jalkapallo maajoukkueeseen. Haave tyssäsi polvivammaan.
YRITTÄJÄN SIELU
Sain ensimmäisen palkkatyön kun olin vasta 13 vuotias. Olin juuri muuttanut perheeni kanssa Sipoosta Porvooseen. Elämäntilanne oli taloudellisesti haastava ja ilmoitus nuorisotoimittajan pestistä paikallisessa sanomalehdessä tuli kuin tilauksesta. Pistin hakemuksen sisään ja sain työpaikan. Siitä kipinä syttyi eikä se kipinä ole edelleenkään sammunut.
Joku voisi ajatella että olenpas onnekas, eivät kaikki saa töitä vaikka hakisikin, varsinkaan nuoret, vielä harvemmin 13 vuotiaat. Tavallaan olen siis ollut onnekas, mutta olen kyllä saavutusteni eteen paiskinut töitä. Jokaiseen työhakemukseen olen panostanut täysillä. Asenteeni on aina ollut ja on edelleen että kova työ palkitaan.
Miksi nuoret sai kesätöitä helpommin 15 vuotta sitten? Mikä on muuttunut? Voidaanko asialle tehdä jotain? Mielestäni kyllä! Yrityksiä täytyy tukea työllistämisessä. Tällä hetkellä työntekijän palkkaaminen maksaa yritykselle niin paljon että yrittäjän ei taloudellisesti kannata palkata työntekijää.
Tästä huolimatta haluan yrittäjänä antaa muille nuorille saman mahdollisuuden työllistyä ja kasvaa mitä minulle tarjottiin nuorena. Minua arvostettiin nuoresta iästä huolimatta, minuun luotettiin nuoresta iästä huolimatta, sain perehdytystä ja koulutusta koska olin nuori ja kokematon. Osoittaakseni kiitollisuutta tein töitä entistä tunnollisemmin.
Jotta vastaavaa voisi tulevaisuudessakin olla toivon että Porvoo tukisi yrityksiä enemmän. Lyhyitä kokeilujaksoja en kuitenkaan kannata koska työtehtävien oppiminen jo meidän yrityksessäkin vaatii lähes sen kaksi viikkoa. Näin ollen talon tavoille opettaminen on ollut ajanhaaskausta koska nuori päättää työsuhteen juuri kun hän on oppinut työtehtävänsä. Tämä ei motivoi yrittäjää.
Kesätyösetelit on siis ideana loistava mutta kun tätä vielä vähän hioo niin siitä voi tulla vielä parempi!
Sain ensimmäisen palkkalaskelman: 13 vuotiaana
Opiskelut: Valmistuin ammattikoulusta media-assistentiksi vuonna 2008. Viimeisin tutkinto on yrittäjän ammattitutkinto vuonna 2019. Tällä hetkellä opiskelen merkonomiksi työn ohella.
Päätyöni: Perustin yhtiökumppanini kanssa liikuntakeskuksen, Sipoon Syke, vuonna 2016.
Minusta piti tulla isona: Toimittaja